sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Tauko ohi

Alicante

Yli kolme vuotta ollut bloggaustaukoa. Lienee aika terästäytyä sillä yksi unelmieni matkakohde odottaa. Tämä blogi-alusta ei ole kovin toimiva ipadillä ja siksi en ole saanut matkojani päivitettyä tänne.

Viimeisin reissu oli yllä olevaan kaupunkiin eli siellä vietimme joulun ja myös vuoden 2018 itsenäisyyspäivän seudun. Lähellä olevassa Torreviejassa vietin ystävälläni kylässä talvella 2018 ja pääsiäisen ajan 2019. Costa blanca tullut siis tutuksi tässä välillä. 2017 vietimme joulun Puerto de la Cruzissa ja muutoin sinävuonna matkustimme Suomen ulkopuolelle vain Tukholmaan. 2019 kesällä nappasimme äkkilähdön Rodokselle.

Instagramin laskurin mukaan seuraavaan reissuuni on aikaa 1 kk ja 7 päivää. Kohteena silloin Rio de Janeiro! Tervetuloa seuraamaan myös instan puolelle tänne


torstai 1. joulukuuta 2016

Mallorcalle pakoon kaamosta

Flunssa ja väsymys ottivat ritolat kun tulin aurinkoon! Oi mikä tuoksu, lämpö ja auringonvalo täällä odotti kun astuin koneesta ulos, olin aivan huumaantunut.

Lauantaina puoliltapäivin laskeuduimme kentälle, lento olikin etuajassakin ja näin ollen jäi hyvää aikaa kaupunkiseikkailuun vielä samalle päivälle. Olimme ostaneet kuljetuksen hotelliin shutlella molempiin suuntiin joten ensin etsimme kentältä oikean bussin. Nopeammin olisimme toki taksilla tuon 10 km hurauttaneet (kuten palatessa saimme huomata) mutta meillä oli aikaa koska huoneen saisimme kuitenkin vasta 14 maissa. Olimme siis ajoissa hotellilla joten jätimme laukut sinne ja siirryimme tien toiselle puolelle huvivenesataman baariin ekoille. Nautimme kaikessa rauhassa oluista (en juo olutta juuri koskaan kotimaassa mutta jotenkin reissussa se välillä maistuu) mutta  suurempi nautinto taisi olla sittenkin meren tuoksu, auringon lämpö ja valohoito. Huoneen saatuamme kävimme nopeasti suihkussa, vaihdoimme vaatteet ja lähdimme syömään. En kestänyt enää vatsan huutoa ja päätäkin särki jo melkoisesti joten hotellin lähellä oleva Hard rock cafe sai olla ekan päivän ruokapaikkamme. Sen ruoka ei pettäny nytkään. Iltaoluet, kaupassa käynti ja olimme valmiit untenmaille. Aamullahan herätyksemme oli ollut jo puoli viisi.











Lähdimme aamusta kävelemään kohti katedraalia ja samalla etsimään jotain aamiaispaikkaa. Aika nälkä kyllä tuli siinä kävellessä joten noin reilun kilsan päästä istahdimme yhteen kulmakippolaan aamiaiselle. Kahvit, mehut ja kinkku-juustoleivät maistuivat, kahvit vielä tuplana. Linnakkeen sivustalla oli markkinat josta kävelimme katsellen ohi pysähtymättä kuitenkaan. Linnakealue oli varsin pitkän tuntuinen siinä vaiheessa kun minulla alkoi mahassa möyriä. Tietenkään ei nyt missään ollut enää kahviloita. Huomasin linnakkeen aukion toisella puolen kuitenkin boutigue-hotellin ja niin - hätä ei lue lakia vaan sinne. Helpotuksen jälkeen matka jatkui kevyempänä kohti kaupungin keskusaukiota ja infoa josta haimme kaupungin kartan. Poikkesimme keskusaukiolla vielä kahvilla jonka kanssa söimme croissanttien loppumisen takia suklaiset croissantit.






Vanhan kaupungin kujia


Linnakkeelta





Suunnistimme takaisin kohti hotelliamme mutta emme vielä sinne, vaan jatkoimme matkaa koska halusimme käydä katsomassa löytäisimmekö vanhan hotellin jossa joskus 19 vuotta aiemmin olimme olleet. Hotellia emme löytäneet mutta suomalaisbaarin löysimme jossa aikanaan pääsimme myös "tv-tähdiksi". Baari ei ollut auki mutta päätimme palata sinne vielä myöhemmin. Koko aamupäivän lenkki oli noin 9 km joten tuon jälkeen maistui uinti altaalla ja maisemien ihailu kera juomien. 



Sunnuntai jatkui sitten vielä illalla niin, että kävimme tuolla suomalaisbaarissa ja juttelin siellä yhden rouvan kanssa joka asunut Mallorcalla 10 vuotta eli eläkkeelle ja leskeksi jäätyään muutti tuonne ja nauttii olostaan. Baarin omistajat eivät olleet paikalla mutta luin heidän sivuiltaan että hiljattain 40 vuotta tullut tuon baarin pitoa täyteen. Tuolla oluet juotuamme lähdimme syömään ja katsomaan formuloita hotellimme lähellä olevaan baariin kun ensin formulapaikan löysimme kaikkien futispaikkojen jälkeen. Onneksemme paikassa oli myös hyvä ruoka.


Allasalueelta







Allas ei ollut suuren suuri

Seuraavana aamuna uni maittoi ja verraten myöhään lähdimme katsastamaan aamiaispaikkaan. Tyydyimme hotellin lähellä olevaan ketjukahvilaan ja se oli virhe sillä hinta-laatusuhde ei ollut lainkaan kohdallaan. No, tulipa kokeiltua sekin.

Lähdimme kävelemään kartan kanssa kohti satamaa ja siitä edelleen kohti Cala majoria. Matkaa sinne tuli kävellen sellaiset kuutisen kilsaa kun hieman harhailimme mutta ei ollenkaan mahdotonta koska lämpötila oli kuitenkin vain sellaiset rapiat 20 astetta. Olimme käyneet silloin joskus tässä kylässä ja voi mahdoton miten se oli muuttunut! Alla kuvia matkalta Cala majoriin.










Kylään oli rakennettu valtavasti lisää taloja ja palvelujahan oli sitten myös tietenkin joka makuun. Emme meinanneet löytää paikkaa mistä rannan näkisi kun kaikki rinteet oli täyteen rakennettu. Lopulta löytyi ravintola josta ostimme juotavat ja samalla saimme näkymän rannalle. Tämä rantanäkymä aukesi siis silloin joskus jo paljon kauempaa kulkijalle.







Paluumatka sujui ihmeen hyvin vaikka hiukan jo väsy painoi jaloissa. Poikkesimme hiukan reitiltä joka sitten taisikin olla suorempi reitti kuin menomatkalla. Reilun 10 km kävelyn jälkeen uinti maistui ja päikkäritkin. Illalla kävimme vain haukkaamassa jotain ja ostimme huoneeseen yömyssyt.

Reissullamme poikkesimme myös Söllerissä kuten olimme edellisellä matkallammekin käyneet. Junalla totta kai! Matkalla ihastelimme maisemia ja nautimme Söllerin kiireettömästä menosta näin hiljaisena turistiaikana.



Mallorcan asemalla


Junatunnelmia



Väliasema


Söllerin asemalla


Kirkkoaukiolla


Kahvila "raiteilla"

aika läheltä se ratikka menee


Söllerin kujia


Paluujuna

Söllerin reissulla vierähti melkein koko päivä mutta koska meno oli leppoista niin toki illalla jaksoimme vielä illalliselle ja nauttimaan kaupungin valoista.
Satamassa illallisella


Parvekkeelta illalla
Viimeiset päivät otimme varsin rennosti mutta kävelimme paljon ja nautimme viime auringosta sekä lämmöstä ennen kotiin räntäsateeseen palaamista. Löysimmepä myös sen vanhan hotellin jossa olimme aikoinaan olleet. Kiireettömät kävelyt pitkin kaupunkia olivat nautinnollisia.

Hotelli Araxa


Suomalaisbaari Pia ja Pepe 
Lopuksi voin todeta että oli todella kiva käydä Mallorcalla uudelleen ja voin lämpimästi suositella hotellia jossa viivyimme kuusi yötä. Hotellin aamiainen, vaikka ei halpa ollutkaan, oli myös todella hyvä, kun viimein älysimme mekin loppulomasta sitä kokeilla ja siitä maksaa. 
Hotellimme Costa Azul


maanantai 20. kesäkuuta 2016

Aalborgin karnevaalit - Suomisambaajat Tanskassa

Toukokuun loppupuolella 2016 lähdimme noin viidenkymmenen suomisambaajan kanssa Tanskaan jonne Suomen Sambakoulujen Liitto (SSKL) oli saanut kutsun Aalborgin karnevaaleille tanssimaan. Ryhmämme lähti iloisin mielin Turun satamasta, ensin kohti Tukholmaa sitten Göteborgia ja lopulta perille Aalborgiin, puolipilvisenä mutta lämpöisenä torstai-iltana. Ensimmäinen yö vietettiin Viking Gracella ja Tukholmasta matka jatkui bussilla kohti Göteborgia josta sitten lautalla Frederikshavniin ja lopuksi vielä bussilla Aalborgiin. Suunniteltu saapumisaikamme Aalborgiin oli noin puoli yhdeksältä perjantai-iltana.
Bussitunnelmia
Matka alkoi ihan kivasti ja rennolla fiiliksellä. Bussissa ommeltiin, laulettiin, katsottiin vanhoja sambafilmejä ja seurusteltiin matkatovereiden kanssa. Kuljettajamme oli kokenut kuljettaja joka oli ajellut samaa reittiä ennenkin. Hänellä oli meille mielessä ruokapaikat ja taukopaikat mutta sitten kävikin niin että ruokapaikat joihin oli meitä viemässä eivät enää olleetkaan olemassa vaan ne olivat suljettu kokonaan. Vaihtoehdot lähellä olivat onnettomia koska mukana oli monenlaisia "ruokavammaisia". Harkitsimme jo yhdellä taukopaikalla nälissämme että naapurissa seisoneesta rekasta nappaamme safkat kitusiimme. No, ei niistä meille kaikille kyllä olisi riittänyt vatsan täytettä.
Ruotsin "ruokapaikka?"
Ruokapaikkoja etsiessämme kello kävi ja kävi, satamaan olisi kuitenkin ehdittävä kahdeksassa tunnissa. Lopulta löysimme jonkinlaisen ruokabaarin ja saimme jotain vatsan täytettä. Göteborgiin saavuttuamme jouduimme kuitenkin mahdottomaan perjantairuuhkaan ja niin siinä kävi, että botski lähti ilman meitä.

Stena Line jätti rannalle
Matkanjohtajamme järkkäsivät nopeasti meille liput puhelimitse seuraavaan lauttaan mutta se lähtisi vasta kolmen tunnin päästä. Aikaa siis oli satamakökkimiselle joten ei kun treenaamaan soittoa ja tanssia. Meillähän oli perillä siis kulkueen lisäksi lavakeikka luvassa lauantaille.

Treenit pystyyn ajan tappamiseksi

Stena Linen kyydissä - näkemiin Göteborg
Seuraavaan lauttaan sitten pääsimme hienosti hyvissä ajoin ja viimeiset matkatunnit alkoivat. Lautalla pääsimme syömään, juomaan, tekemään ostoksia ja tietysti edelleen luvassa oli ompelua.

Viimein pääsimme perille siinä 23.30 majoituskoulullemme ja petien tekemisen ja pesujen jälkeen porukka siirtyi hiljokseen untenmaille. Herätys olisi aamulla kuitenkin aikaisin sillä kulkue starttaisi jo klo 10 ja kulkueen lähtöpaikalle oli matkaa niin että sinne piti ajoissa mennä bussilla.

Lähtöpaikan tohinoita

Kuningas ja prinsessansa

Roseiran ruusut
Aamuvalmisteluiden jälkeen bussimme haki meidät kahdessa osassa koululta ja vei lähtöpaikalle. Kaksi reissua siksi koska emme olisi pukuinemme mahtuneet kerralla bussiin. Yli tunnin jouduimme pilvisessä eikä niin lämpöisessä säässä odottamaan starttia mutta lopultakin se tanssi alkoi ja pääsimme asiaan.

Fiilistä ei puuttunut 

Pilvinen taivas, pari pisaraa mutta lämmin tuli tanssiessa

Tanssiminen oli aika säätöä välillä
Heti alkumatkasta, tai oikeastaan jo odottelupaikassakin, saimme huomata millaiset karnevaalit nämä olivat. Kello ei siis ollut kymmentäkään aamulla ja porukka veti täysillä viinaa ja ties mitä - ja siis ei meidän porukka vaan ne muut juhlijat! Kulkueessa sen sitten huomasi hiukan tylsälläkin tavalla eli melkoista örvellystä osalla porukkaa, tanssista ei juuri tietoakaan. Toki meidän kanssa kävi joku välillä tanssimassakin mutta aika sekoilua ja tönimistä se oli. Kadut olivat täynnä lasinsiruja, tölkkejä, pulloja jopa huumeruiskuja näimme tanssiessamme. Vältyimme onneksi telomasta itseämme näihin!

Kun lopulta parin tunnin sekotanssin jälkeen olimme maalissa niin oli kyllä helpottunut olo. Onneksi majoituskoulu oli ihan lähellä ja pääsimme nopeasti suihkuun ja vaihtamaan vaatteita. Kohta olikin aika siirtyä puistoon lavakeikkaa varten. Puisto ja lava sijaitsivat onneksi aivan koulun vieressä joten sinne siirtyminen ei vienyt aikaa. Itse en tanssinut lavasetillä joten minulla oli aikaa kuvailla ja avustaa muita.

Suomisambistat

Helsingin baianat

Passistoja

Lahden baianat

Passistoja
Lavasetti alkoi ja loppui aikataulussa, jopa niin tarkalleen että setti katkaistiin kesken koreon! Onneksi kaikki olivat sentään kertaalleen päässeet lavalle jo kun homma oli ohi.

Lähdimme heti tuon keikan jälkeen huoltajakaverin kanssa syömään puistoon sillä meillä oli ruokaliput järjestäjien toimesta. Ruokavaihtoehtoja ei kovasti ollut mutta kyllähän sillä hampurilaisella ja juomalla nyt yhden päivän eli. No, oli mulla lautalta ostettuja juustonaksuja ja salmiakkeja koululla lisäksi. Eikä siinä illan aikana niin syömäpuolta enää kaivannutkaan kun juomat riitti kuitenkin.

karnevaalikansaa puistossa

Majoituskoulun rauhaa kulkueen jälkeen
Syömisen päälle huilailin hetkisen koululla ja ihanat kaverit lähtivät kaupasta hakemaan evästä illaksi ja toivat sitä samalla minullekin.

Alkuillan meiningit koululla
Koulun pihassa oli muutama pöytä ja penkit joissa vietimme alkuiltaa omien eväidemme kanssa ja rennosti seurustellen keskenämme. Kun suurin osa porukkaa lähti puistoon ja kaupungille vielä iltaa viettämään niin minä jäin baianoiden kanssa istumaan iltaa koululle. Meillä oli oikein mukavaa kaikenlaisia jutellessamme ja välillä laulettiin mitä mieleen juolahti. Tarjoilivatpa nuo ihnaiset vähän viiniäkin siinä istuissamme.

Baianoiden "lauantain toivotut" koululla
Ennen puolta yötä siirryin petilleni pötköttelemään ja surffailin netissä rentoutukseksi. Lopulta silmät alkoivat lupsua ja ei tainnut kauaa mennä kun nukahdin. Jossain vaiheessa kuulin unen läpi kun vieruskaverit saapuivat nukkumaan mutta aika hiljaa kaikki osasivat tulla eli suhteellisen mukavat unet lopulta sain nukuttua toisena patjayönä. Olin kyllä aika hämmästynyt että selkäni ei ollut sen kipeämpi kumpanakaan aamuna lattialla nukkumisten jälkeen.

Sunnuntai valkeni aurinkoisena ja taisin olla aika ensimmäisten joukoussa herääjistä. Joku oli kuitenkin ehtinyt jo kahvin keittoon ja pian tuotiin aamiainenkin koululle. Toisena aamuna sain leipäni päälle jo juustoa ja kurkkuakin kun ekana aamuna ne ehtivät loppua ennenkuin kerkesin niitä saamaan. En tiedä mistä aamupala meille tuotiin mutta kovasti oli säästölinja vihannesten suhteen, kun taas leipää oli vaikka kuinka paljon!

Aamiaisen jälkeen kohta meidän oppaamme tulivat koululle ja toivat meille ilmaisia lippuja paikalliseen eläintarhaan. Otimme liput mielellämme vastaan ja lähdin kahden kaverin kanssa kävellen kohti zoota.


Kiersimme ihanan aurinkoisessa säässä koko eläintarhan katsellen kaikenlaiset eläimet, ja istuskellen välillä rauhassa jäätelöllä. Tuntui ihanan rentouttavalta kävellä rauhallisesti kauniissa säässä nautiskellen luonnon ihmeistä. Eläintarha oli jotenkin tosi viihtyisä ja siellä tuntui eläimillä olevan kivasti tilaakin, kaikissa eläintarhoissa kun sitä ei ole.

Paikallisasutusta

Vanhaa kaupunkia
Eläintarhan jälkeen suuntasimme kaupunkia katsomaan. Yksien neuvoa-antavien jälkeen kiertelimme kaupungilla ja katselimme samalla hiukan ruokapaikkaa. Huomasimme yhdellä terassilla tuttuja kanssamatkustajia ja saimme heiltä vinkin hyvästä ruokapaikasta joten suunnistimme sinne ajatuksena nauttia Tanskalaiset voileivät. Ruokapaikka sijaitsi vanhan luostarin aukiolla ja olikin oikein mainio, ja näköjään myös suosittu, ravintola kivalla terassilla.

Pienet tuliaisostokset vielä läheisestä ostoskeskuksesta ja sitten olimme valmiit palaamaan majoituskoululle loppupakkausta varten. Meidän bussimme oli tulossa hakemaan meitä kotimatkalle noin kello 18 maissa joten hyvä aika palata koululle oli klo 17.

Bussi tulikin jo hyvissä ajoin ja kun saimme tavarat lastattua bussiin niin kotimatka alkoi hyvissä tunnelmissa. Itseä hiukan hirvitti tulossa oleva yö joka vietettäisiin siis bussissa lauttamatkan jälkeen.

Auringon nousu jossakin päin Ruotsia
Enhän minä nukuttua saanut koko yönä, vaikka meteliä ei ollutkaan, joten aikaa oli katsella auringon nousua. Melkein kaikki kuitekin yrittivät nukkua mutta tilathan eivät olleet kovin mukavat ja se aiheutti monenmoista liikehdintää ja tuskailua.

Muutama tauko pidettiin matkalla ja sitten olimmekin maanantaiaamun ruuhkassa Tukholmassa aamuvarhain. Laivan oli määrä lähteä 7.45 kohti Turkua ja meille pukkasi aika kiireen ehtiä laivaan. Lopulta sinne kuitenkin ehdimme ja itse olimme kaverin kanssa hytissä klo 7.30. Itse painuin heti ekana suihkuun ja sitten menimme aamupalalle rauhassa koko porukalla. Nyt aamiaisemme olikin rauhallisempi ja miellyttävämpi kokemus kuin lähtiessä. Silloin nimittäin muutama bussillinen aasialaisia oli yhtäaikaa aamiaisella ja he olivat ihan kamalia ryntäilijöitä ja kiilaajia kaiken tungoksen keskellä! Nyt aamiainen sujui siis rauhallisissa merkeissä ja sen jälkeen menimme hyttiin nukkumaan muutamaksi tunniksi.

Tein ennen nukkumista treffit ystävän (joka sattumalta samalla laivalla) kanssa päivälle joten laitoin kellon soimaan etten nukkuisi kovin kauaa.

Maarianhaminassa
Merimatkalla nautimme ihanasta auringosta laivan kannella. Kävimme syömässä ja nautimme muutaman virkistävän juoman. Reissu läheni loppuuaan mutta itsellä oli vielä jäljellä matka Turusta Tampereelle, ja siellä yöpyminen sukulaisissa vielä ennen kuin pääsisin lopultakin kotiin tiistain puolella.

Iltapäivän show laivalla

Showssa oli tarjolla "nakit ja muusi", me söimme kyllä jotain muuta...
Kaikkineen reissu Aalborgin karnevaaleille oli raskas mutta mukava kuitenkin. Taas sai uusia kavereita sambaperheeseen ja kasvoja monelle nimitutulle. On nämä reissut niin antoisia!


Huom! Osa kuvista on lehdistökuvia, muutama kuva Valtteri Enstedtin (oli kuvaajana mukana) ottamia ja loput omiani.

Tauko ohi

Alicante Yli kolme vuotta ollut bloggaustaukoa. Lienee aika terästäytyä sillä yksi unelmieni matkakohde odottaa. Tämä blogi-alusta ei ...